Seinäpaneelisto kuivurin seinään Lemillä

Aurinkovirta on tähän saakka pääasiassa tarkoittanut aurinkosähkövoimalan aurinkopaneeliston rakentamista katolle lappeen suuntaisesti. Suurin osa yli 300 Aurinkovirta-osallistujien rakentamista aurinkosähkövoimaloista löytyy katoilta.

Syynä miksi katolle kannattaa rakentaa on erityisesti:

  1. katolta löytyy yleensä kiinteistön aurinkoisin paikka, ja
  2. katolta löytyy tyhjää käyttämätöntä tilaa jonka koko on yleensä sopivassa suhteessa omakotitalon sähkönkulutuksen kanssa yhteensopivan aurinkopaneeliston vaatimaan tilaan.

Kun asiaa tutkitaan tarkemmin löytyy joukko tätä tukevia syitä, jotka ovat ainakin tähän saakka tukeneet katolle rakentamista:

  1. katolle aurinkopaneeleita asennettaessa tarvitaan kunnollinen kiinnitysteline, joiden hankkiminen Aurinkovirran kautta on ollut yksinkertaista ja edullista,
  2. osallistujan talo on aurinkosähkövoimalan kallein osa, joten paneeliston asentamisella sen rakenteita tai jälleenmyyntiarvoa ei kannata rikkoa tai alentaa,
  3. aurinkopaneelien lappeensuuntainen asentaminen katolle ei normaalisti vaadi rakennusvalvonnan lupaa,
  4. katto toimii valmiina telineenä eli alentaa teline- ja asennuskustannuksia, ja
  5. ennen 2019 kevättä SMA:lla ei ollut tarjolla pienen seinän seinäpaneelistolle sopivaa 3-vaiheinvertteriä.

Katolle ja seinälle asennettu aurinkopaneelisto on yleensä kotivakuutuksen vakuutusturvan piirissä, ja tällainen aurinkosähkövoimala ei nosta kiinteistön verotusarvoa eikä siten vaikuta omistajan maksamiin kiinteistöveroihin.

3kVA tehoisen SMA Sunny Tripower 3.0 -invertterin toimitukset alkoivat keväällä 2019 uuden SMA Sunny Tripower 3.0 – 6.0 -malliston julkaisemisen jälkeen. Tämä invertteri mahdollistaa pienemmänkin paneeliston kytkemisen 3-vaiheinvertteriin, joka on lähes pakollinen monen jakeluverkkoyhtiön aurinkosähkölle vääränlaisen mittaustavan takia.

Ajatus aurinkopaneeleista seinällä elää

Vuosien 2013-2019 aurinkovirta osallistujat olivat rakentaneet ainoastaan kuusi aurinkosähkövoimalan aurinkopaneelistoa seinälle. Mikään näistä seinäpaneelistoista ei ollut osallistujan ainoa paikka aurinkopaneelistolle vaan aurinkopaneelisto oli kytketty samaan invertterin vähintään yhden katolle sijoitetun aurinkopaneeliston kanssa. Tämän takia pelkästään seinälle sijoitetun aurinkovoimalan tuotantotietoja ei ole saatavilla useammasta Aurinkovirta-osallistujan voimalasta erikseen.

Edellinen lause oli tämän artikkelin aikaisemmassa versiossa muodossa ”tuotantotietoja ei ole saatavilla Aurinkovirta-osallistujan vomalasta erikseen”. Vasta pitkän selvittelyn jälkeen huomasin, että Lohjalle on rakennettu jo 2016 se ensimmäinen ja ainoa seinän suuntainen seinäpaneelisto, joka on kiinni erillisessä invertterissä. Tästä Erkinvoima nimisestä aurinkosähkövoimalasta saadaan seinäpaneeliston tuotantotiedot ulos. Tässä kohteessa ominaistuotantoennuste on ollut noin 600 kWh/kWp tasoa eli 1 kWp paneelisto pitäisi tuottaa vuodessa 600 kWh, toteutuneet luvut ovat olleet vuodesta riippuen 650-800 kWh/kWp.

Löydät tämän voimalan tuotantotiedot 15 minuutin tarkkuudella 2016-2019 vuosilta Sunny Portal -pavelun julkiselta puolelta ”Erkinvoima” nimen avulla. http://sunnyportal.com => Publicly available PV systems ja tämän jälkeen laittamalla voimalan nimen ”PV System Name” -laatikkoon ja painamalla Search-nappia.

Yksi ennen kuin SMA julkaisi pienen invertterin, niin lohtajalainen Aurinkovirta-osallistuja rakensi seinäpaneeliston ja ohitti aikaisemman invertterin 10 paneelin minimirajan jakamalla pneeliston leveän julkisivun kahteen reunaan, jolla seinälle saatiin mahtumaan 16 Heckert NeMo 60P 255 -aurinkosähköpaneelia. Ratkaisu jätti invertterin toisen MPPT-tulon vapaaksi noin 3-4 kWp laajennukselle toiseen, esim. aamuauringon suuntaan.

Kun SMA keväällä 2019 julkaisi uuden pienen 3kVA SMA Sunny Tripower – 3-vaiheinvertterin niin idea seinälle sijoitettavan aurinkopaneeliston rakentamisesta alkoi jälleen elää. Lemiläinen Aurinkovirta-osallistuja halusi aurinkopaneeliston seinälle tukemaan sähköntuotantoa sellaisena aikana, kun katolla oleva paneelisto on peittynyt lumen alle. Sijoituspaikaksi valikoitui komea ja aurinkoinen vanhan kuivurin punamullalla vastamaalattu eteläseinä.

Seinäpaneelien toiminta laskennallisesti

Lasketaan eteläseinälle sijoitettavan aurinkopaneeliston tuotantoennuste ja verrataan sitä etelään suuntautuvan 1:3 tai 18 asteen kallistuksen omaavan lappeen tuotantoon Lemillä. Lemi sijaitsee Lappeenrannan länsipuolella itärajan lähellä. Nämä tuotantoennusteet voidaan laskea EU-projektissa tehdyn PVGIS-laskurin avulla.

Linkin PVGIS-laskuriin ja ohjeet laskurin käyttöön ja tulosten arviointiin löydät Aurinkovirta-sivuston kautta osoitteesta: https://aurinkovirta.fi/pvgis

PVGIS-laskurilla ollaan tässä laskemassa Lemillä sijaisevan 1kWp tehoisen eteläseinälle pystysuoraan asennetun aurinkopaneeliston tuottoa. Itselläni on tapana valita laskurin tarjomista tietokannoista (PVGIS-COSMO, PVIS-ERA5, ja PVGIS-SARAH) se, joka tuottaa pienimmän ennusteen. Laskemalla 1kWp paneeliston arvon saat näppärästi vuoden ominaistuotannon, jonka avulla on helppo tehdä vertailuja erikokoisten paneelistojen kesken. Aivan yhtä hyvin voit laskea haluamasi kokoisen paneeliston vuosituotannon, jos niin haluat.

1 kWp paneeliston vuosituotanto 18 asteen katolta on: 790 kWh

1 kWp vuosituotanto eteläseinältä on: 619 kWh

Hieman lukuja pyöristäen voidaan sanoa, että kun 1 kWp tuottaa katolla 800 kWh vuodessa niin seinältä saadaan tästä 3/4 eli 600 kWh. Hienompaa kieltä käyttäen sanottaisiin tämän kattoasennuksen ominaistuotannon olevan 800 kWh/kWp ja seinäasennuksen 600 kWh/kWp. Tässä vaiheessa uskallan kolmensadan voimalan kokemuksella sanoa, että 800 kWh katolta on uskottava lukema monelle katolle, mutta 600 kWh seinältä on vielä varmistamaton hypoteesi, mitä hyvä seinäasennus voisi tuottaa. Kunnollisia lukuja seinäasennuksen tuotosta on siis parin kolmen vuoden päästä, kun tämä voimala on toiminut ainakin kaksi kokonaista vuotta.

On huomattava, että vuosituotannon tai kuukausituotannon lisäksi seinäasennus vaikuttaa aurinkosähkön tuotannon vuorokauden sisäiseen jakaantumiseen sekä aurinkosähkön tuotantoon pilvisellä säällä. Myös seinän suunta on aina otettava huomioon laskelmissa. Luotettavinta olisi simuloida seinän ja vertailussa käytettävän katon tuottama aurinkosähkö ja verrata sitä kyseisen kiinteistön tuntikohtaiseen kulutukseen.

Seinäpaneeleiden asennustavoista

Aurinkopaneelit voidaan asentaa seinälle monin eri tavoin. Tärkeää on varmistaa aurinkopaneelien jäähdyts seinällä jättämällä aurinkosähköpaneelin ja seinän väliin riittävän suuri tuuletusväli. Tällä varmistetaan optimaalinen sähköntuotto ja estetään seinän kuumeneminen.

LUT-yliopiston seinapaneelisto pääoven viereisen rakennuksen seinässä. Paneelit on asennettu vahvasti sovelletun tasakatolle tarkoitetun FlatGrid-telineen päälle, joka on tässä nostettu seinälle pystysuoraan. Kuva on otettu 24.2.2020.

Paneelit voidaan asentaa joko pystyasentoon vaakaprofiilien päälle tai vaakasuoraan asentoon pystyprofiilien päälle. Valittuun asennussuuntaan vaikuttaa: 1) seinän koko verrattuna paneeliston kokoon tiettyyn suuntaan asennettaessa, 2) mahdollisten varjojen esiintyminen paneeliston päällä verrattuna paneelin asentoon, ja 3) käytettävissä olevien tukipisteiden sijainti pysty- tai vaakaprofiileita ajatellen. Toki seinälle voidaan rakentaa myös 2-kerrosteline, jolloin seinällä olevien kiinnityskohtien haasteet voidaan ratkaista osia lisäämällä.

Aurinkopaneelit pystysuorassa asennossa, 5 paneelia rivissä 2 riviä. Tässä asennustavassa alumiiniprofiilit ovat vaakasuoraan. Tämä on muutaman vuoden vanha asennus, joten kuvassa on vielä siniset monikidepaneelit.
Aurinkopaneelit vaakasuorassa asennossa, 5 paneelia rivissä 2 riviä. Tässä asennustavassa alumiiniprofiilit ovat pystysuorassa. Mikä pieni yksityiskohta häiritsee minua tämän telineen asennuksessa? Vastaus tämän sivun lopussa * kohdassa.

Aurinkopaneelien asennusalustana olevien alumiiniprofiilien kiinnitys voi tapahtua suraan kiinnitysadapterin avulla seinään, käyttämällä M12x200-ankkuripulttia, kiinnittämällä puinen tai metallinen apurunko seinään tai käyttämällä seinästä irti olevaa telinettä, jos itse seinää ei haluta vahingoittaa. Kiinnitystapa valitaan käytettävissä olevien seinän tukirakenteiden ja muiden seikkojen perusteella, valmista jos seinä on tällainen, tee näin -ohjeistusta ei ole ainakaan kirjallisessa muodossa.

Seinäpaneeliston sijoituspaikan harkinta

Seinäpaneeliston sijoituspaikkaa etsittiin Lemiläisen Kaijansinkon tilan alueelta useamman vuoden ajan. Suoraan etelään osoittavat kuivurin ja sen vieressä olevan autotallin seinät vaikuttivat aurinkoisilta. Kuivurin seinälle tosin tulivat isot varjot suuresta lehtikuusesta, mutta kun lehtikuusi alkoi kovassa tuleessa pudottelemaan painavia oksia viereisen autokatoksen päälle, lehtikuusi kaadettiin ja kuivurista tuli paikan aurinkoisin seinäpinta.

Seinäpaneeliston sijoituspaikkaa etsittiin ja mietittiin tilan alueelta useamman vuoden ajan. Tässä kuvassa on vielä pystyssä suuri lehtikuusi kuvan vasemmassa reunassa, joka kaadettiin 2019 alussa.

Vielä loppumetreille aurinkopaneeliston sijoittamista kuivurin ja viereisen autotallin seinien välillä mietittiin, ehkä lähinnä autotallin seinän helpomman asennuksen takia. Autotallin seinään aurinkopaneelit olisi päässyt asentamaan suoraan vaikka kuorma-auton lavalta, mutta kuivurin seinälle tarvittiin korkeat rakennustelineet.

Allaolevassa kuvassa näkyy pitkien räystäiden varjo aamupäivän auringosta. Vasemmanpuoleisen kuivurin seinään paneelit tulisivat keskelle seinää. Kuvurin seinää käytettäessa haasteena olisi jyrkkä mäki heti seinän vieressä. Oikeanpuoleista autotallin seinää käytettäessa paneelit tulsivat kahteen riviin pystysuoraan asentoon osaksi yläosan ikkunoiden pääle. Autotallin seinään asennus olisi onnistunut kuorma-auton lavan päältä matalan rakennustelineen avulla.

Aurinkopaneelien sijoituspaikkaa mietittiin loppuvaiheessa kuumeisesti.
Autotalli jää pahasti kuivurin varjoon ilta-auringossa.

Seinäkiinnitysten suunnittelu

Aurinkopaneelien sijoituspaikaksi valittiin loppujen lopuksi noin 6,5m korkea ja noin 6,5m leveä kuivurin seinä. Seinässä oli riittävästi täysin esteetöntä pintaa kunnollilsen kokoisen aurinkopaneeliston asentamiseen. Seinässä ei ollut ikkunoita, joten tämä oli suuri bonus helpottamaan asennusta.

Tälle 6,5m x 6,5m seinälle olisi mahtunut pystyyn 6 paneelia vierekkäin (6,2m), paneelit korkeintaan kolmeen riviin (5,1m). Osallistujan ajatuksena oli kuitenkin lähempänä 10-12 paneelin asennus. Tämän seurauksena pyydyttyyn vaakaan asennettaviin aurinkopaneeleihin, 4 paneelia päällekkäin (4,2m) ja 3 saraketta vierekkäin (5,1m).

Kuivurin edellisvuonna maalattu seinä valikoitui aurinkopaneeliston sijoituspaikaksi. Aurinkoa riittää tässä huhtikuussa 2019 otetussa valokuvassa.

Seuraavaksi tarkastettiin kuivurin lautaseinän takaa löytyvät seinärakenteet. Huomattiin, että kuivurin seinässä on kakkosnelosta hieman paksummat pystysuorat palkit noin 900mm jaolla. Palkkien koko oli noin 60x100mm.

Kuivurin seinän palkit ovat 900mm jaolla kakkosnelosta paksumpaa puutavaraa. Näitä palkkeja käytetään tämän telineen kiinnittämiseen. Kuvassa vasemmalta neljä pystypalkkio ovat tässä asennuksessa käytössä.

Nyt siis tiedettiin, että kiinnityskohdat pystyprofiileille löytyvät seinästä 900mm välein. Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkopaneelin kiinnitys tulee tapahtua valmistajan asennusohjeen mukaan esim. min 250mm paneelin pääsystä ja max 410mm paneelin päädystä. Esim. 300mm olisi hyvä keskimääräinen kiinnityskohta. Tämä vaatisi pystypalkit 1070mm ja 622mm vuorovälein, nyt palkit ovat 900mm välein. Kun vierekkäisiä paneelisarakkeita on vain kolme, päädytään siihen, että kiinnityskohdat ovat riittävän lähellä haluttua varsinkin, kun varsinaista lumikuormaa ei ole paneelien päällä.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin kiinnityskohdat.

Kiinnikkeeksi harkittiin kahta Schletterin malliston kiinnikettä L-kiinnikettä (alakuvassa ylimmäinen kiinnike) ja yleisadapteri-kiinnikettä (alakuvassa alimmainen kiinnike).

Molemmat kiinnikkeet olisivat toimineet. Tässä kohteessa päädyttiin käyttämään alakuvassa alimmaista yleisadapteri-kiinnikettä. Kiinnikkeessä on 8mm reikä, josta kiinnike pultattiin seinään korialuslevyn kanssa 8×120 puuruuvilla. Tuntuma kiinnityksestä oli hyvin napakka.

Schletter L-kiinnike (ylimmäinen kiinnike) ja yleisadapteri-kiinnike (alimmainen kiinnike). Laudoituksen takana oleva palkki löydettiin seinien laudoituksen naularivien avulla.

Seinätelineen rakentaminen alkaa

Seinätelineen asennus alkaa vauhdikkaasti, kun pieni mutta tehokas talkooporukka asentaa ensimmäisen rivin yleisadapteri-kiinnikkeitä vatupassin avulla suoraan riviin halutulle korkeudelle maanpinnasta.

Alin rivi kiinnikketä asennetaan naularivien kohdalle halutulle korkeudelle maanpinnasta.

Alumiininen yleisadapteri (engl. Universal Adapter) on Schletterin 2019 alussa julkaisema uusi osa alumiiniprofiilin kiinnittämiseksi ankkuripulttiin, seinään tai muuhun kiinnityspisteeseen. Riippuen yleisadapterin tyypistä siinä on joko pyöreä reikä tai kahteen suuntaan säädön salliva aukko.

Setti yleisadpateri-kiinnikeitä odottamassa asennusta, siten, että 8mm korialuslevy ja 8x120mm puupuvi on valmiiksi kiinnikkeen 8mm reiässä. Puuruuvissa on Torx 40 -kanta, kuten lähes kaikissa Schletter-osissa.

Ensimmäinen rivi kiinnikkeitä oli saatu kiinnitettyä vain muutamassa minuutissa. Tämän jälkeen asennettiin toinen rivi kiinnikkeitä.

Alin rivi yleisadapterikiinnikkeitä on asennettu seinään. Seinään on tulossa kuusi alumiinista pystyprofiilia, jotka ovat 4200mm pitkiä. Paneelisto alkaa noin 400mm kiinnikkeen alapuolelta.

Toisen rivin asennuksen jälkeen otettiin avuksi rakennusteline. Tämän avulla asennettiin kahden vierekkäisen sarakkeen kiinnikkeet…

Telineet kiinnitettiin seinään niiden kaatumisen estämiseksi. Kiinnikkeiden ja alumiiniprofiilien kiinnittäminen seinään etene kahden profiilin erissä oikealta vasemmalle.

… ja niiden päälle kiinnitettiin 4200mm pitkä alumiiniprofiili.

Alumiiniprofiilien asennus on menossa. Ensimmäinen aurinkopaneeli kiinnitettiin alakulmaan jo tässä vaiheessa, että nähtiin mitä ollaan tekemässä.
Pulttien paikat on kiinnitetty maalarinteipillä. Kahden kiinnikkeen jako on 900mm ja alumiiniprofiili kiinnittyy siihen kahdella 10mm nelikulmakantapultilla.
Kaksi 10mm nelikulmakantapulttia kytkee yleisadapterin alumiiniprofiiliin.

Tässä vaihessa asennusta huhtikuussa seinäpinnalta mitattiin 852W/m2 auringon säteilyteho. Tästä voidaan suoraan laskea, että kyseisellä hetkellä 325W aurinkopaneelista olisi saa tällöin 325W x 852W/1000W + mahdollinen lämpötilakorjaus = 277W.

Auringon säteilytehoa seinän suuntaisesti mitataan Benning Sun 2 -mittarilla. Juuri mittaushetkellä auringon säteilyteho on 852W/m2.

Paneelien asennus jatkuu tasaista tahtia. Ensin asennetaan alarivi, koska se estää aurinkopaneeleista putoamasta alas. Profiilien päissä on stopparipultit, jotka estävät alimmaista profiilin päässä olevaa aurinkopaneelin päätykiinnikettä liukumasta vaikka sen kiristysruuvi olisi auki tai aukeaisi.

Alarivin aurinkosähköpaneelit asennetaan sarake kerralla, jotta minimoidaan rakennustelineen edestakaisen liikuttelun tarve. Koska työtä tehdään talkoilla työajan jälkeen iltaisin, asennustyö tapahtuu useamman illan aikana.

Paneelien asennus jatkuu kesäillan hämärtyessä. Ensin on asennettu alarivi, koska se estää muita paneeleja putoamasta.

Paneelin asennus kesken. Kuvassa näkyy miten alumiiniporfiili kiinnittyy seinään ja miten aurinkopaneeli

Yksityskohta profiilin kiinnityksestä kuvan keskellä.

Lopuksi alumiiniprofiilien ylimmäinen aurinkopanelikiinnike asennettiin ja asennus viimeisteltiin muovisilla profiilien päätytulpilla.

Paneeliston yläosa on hulppeat 5m maanpinann yläpuolella.

12 x Heckert NeMo 60M 2.0 315 -aurinkosähköpaneelin 3780Wp paneelisto on vihdoin valmis!

Muut aurinkosähkövoimalan rakentamisen vaiheet ovat mahdollisen eri artikkelin aiheita.

Illalla kello 21 auringon jo ollessa laskussa 12 x Heckert NeMo 60M 2.0 315 -aurinkosähköpaneelin 3780Wp paneelisto on vihdoin valmis!

Uutiskirjeen lukijoiden seinäasennukset

Onko sinulla itselläsi verkkoonkytketyn aurinkosähköjärjestelmän seinäasennus? Lähetä minulle valokuvia ja pieni kuvaus asennuksesta ja anna minulle lupa mukata, käyttää ja julkaista kuvia ilman eri korvausta niin saatan esitellä asennustasi tulevissa artikkeleissa.

Onko sinulla seinäasennus, joka on kiinni invertterissä, joissa ei ole muita paneelistoja ja invertteri tuottaa tuotantotietoja nettiin? Kerro minulle tällaisesta järjestelmästä ja jaa kokemuksisi seinäpaneeliston tuotannosta muille.

Halutko itse rakentaa aurinkosähkövoimalan seinälle? Tervetuloa mukaan Aurinkovirta-porukkaan! Ota yhteyttä: http://www.aurinkovirta.fi/yhteystiedot/

* Vastaus aikaisempaan kysymykseen: Oikeanpuoleinen profiili on yläpäästään noin 10cm liian pitkä.

Aurinkovirta-aurinkosähköpaneeli 2020

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneeli

Vuonna 2020 ennaltavalittuna aurinkosähköpaneelina Aurinkovirta-projekteissa toimii Heckert Solar GmbH -yrityksen Saksassa valmistama 325W tehoinen Heckert NeMo 60M 2.0 325 -yksikideaurinkopaneeli. Valitussa aurinkosähköpaneelissa yhdistyvät saksalainen laatu, tehokkuus, hyvät tekniset ominaisuudet, toimittajan luotettavuus, tehokkaat kuljetukset sekä edullinen hinta. Sekä itse aurinkopaneeliin, saksalaiseen valmistajaan, että paneelin kahteen tukkuriin, jotka toimivat paneelin toimittajana voidaan luottaa kohta lähes kymmenen vuoden kokemuksen perusteella.

Aurinkovirta-yhteistilaus on käyttänyt Heckert Solar -tehtaan aurinkopaneeleita keskeytymättömästi viimeisen seitsemän vuoden ajan. Yhteensä noin 9700 Aurinkovirta-osallistujille tulleista aurinkopaneeleista Heckert Solar -tehtaan paneeleita on ollut yli 9400 kpl. Vuonna 2019 Aurinkovirta-osallistujalle tuli 1609 Heckert NeMo 60M 2.0 310, 315 ja 325 -aurinkosähköpaneelia.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkopaneelista löydät lisää tietoa valmistajan sivulta englanniksi: https://www.heckertsolar.com/en/module/
Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin datalehden löydät osoitteesta: https://www.heckertsolar.com/wp-content/uploads/2019/07/2019_11_DB-_NeMo_2.0_60_M_305-325.pdf

Myös muita aurinkosähköpaneeleita voidaan käyttää, jos kevään tilanne niin vaatii. Tällaisia tilanteita voivat olla esim. monikidepaneeleilla tehdyn aikaisemman järjestelmän laajentaminen, muu syy haluta katolle siniset monikidepaneelit tai aurinkopaneelien saatavuudessa esiintyvät poikkeamat.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneeli

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin tärkeimmät fyysiset ominaisuudet ovat:

  1. korkeus 1670 mm
  2. leveys 1006 mm
  3. kehyksen korkeus 38 mm
  4. paneelin pinta-ala noin 1,67 m2
  5. paino 18,3 kg
Heckert NeMo 60M 2.0 325 aurinkosähköpaneeli näyttää tältä kuvattuna Lappeenrannassa asennusta odottamassa.

Heckert NeMo 60M yksityiskohtia

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneeli siirretty varastosta ulos kuvattavaksi auringon näyttäytyessä helmikuussa.
Heckert NeMo 60M 2.0 -yksikidepaneeli auringonpaisteessa.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin fyysiset mitat ovat 1670 x 1006 x 38 mm.

Heckert NeMo 60M 2.0 -aurinkosähköpaneeli on 1670 mm korkea.
Heckert NeMo 60M 2.0 -aurinkosähköpaneeli on 1006 mm leveä.
Heckert NeMo 60M 2.0 -aurinkosähköpaneelin kehys on 38 mm korkea. Kehys on oletuspaneelissa hopeanvärinen, koska se pysyy auringossa viileämpänä ja auttaa tuottamaan enemmän sähköä.

Aurinkosähköpaneelin sarjanumero löytyy kolmesta kohtaa eri puolilta aurinkopaneelia. Sarjanumero löytyy takaa etiketistä, etupuolelta paneelin yläosasta ja paneelin oikeasta yläkulmasta sivulta. Sarjanumeron avulla toimituksen yhteydessä lähetettävästä flashlist-dokumentista näkee kunkin yksittäisen aurinkosähköpaneelin sähköiset arvot. Lisää flashlist-dokumentista: https://aurinkovirta.fi/flashlist

Tässä on Heckert NeMo 60M 2.0 315 -aurinkosähköpaneelin viime vuotisen 315W teholuokan etiketti esimerkkinä siitä mitä tietoja paneelin takaa löytyvästä etiketistä löytyy. Kullakin Heckert-aurinkopaneelilla on oma sarjanumeronsa, joka löytyy kolmesta kohtaa eri puolilta aurinkopaneelia, tässä 12622249.
Tämän Heckert NeMo 60M 2.0 315 -aurinkosähköpaneelin takaosan etiketin vasemmasta alakulmasta löytyy kyseisen aurinkopaneelin valmistuspäivämäärä (Manufacturing Date), joka tämän paneelin osalta on 25.02.2019 eli tämä paneeli on viime kevään paneeleista viimeinen varaosapaneeli.
Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneeli kuvattu paneelin takaa.
Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin takaa löytyy musta TE Connectivity -yrityksen valmistama jakorasia / kytkentärasia.

Sähköalan ammattihenkilö, mikä tämän osan nimi sinun mielestäsi on?
Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelissa on kaksi johdinta, jotka ovat kiinni yläosan jakorasiassa / kytkentärasiassa. Johdinten pituus laatikosta liittimeen on noin 900 mm. Johtimissa on tehtaalta tulessa liittimet, oletusarvoisesti PV4-S -liittimet. MC4 -liittimet saa erikoistilauksesta, pientä lisämaksua vastaan.

Aurinkopaneeliston vaatima tila

Seuraavassa lasketaan aurinkopaneeliston vaatimaa tilaa, kun paneelisto on pystyasennossa. Vaaka-asennossa tilavaatimus on päinvastainen.

Aurinkopaneeliston vaatima tila sivusuunnassa on:

  1. 9 aurinkosähköpaneelia vierekkäin vaatii noin 9246 mm tilaa eli noin 9,3m.
  2. 10 aurinkosähköpaneelia vierekkäin vaatii 10276 mm tilaa eli noin 10,3m.
  3. 11 aurinkosähköpaneelia vierekkäin vaatii 11306 mm tilaa eli noin 11,3m.
  4. 12 aurinkosähköpaneelia vierekkäin vaatii 12336 mm tilaa eli noin 12,4m.

N aurinkopaneelin aurinkopaneelin vaatima sivusuuntainen tila lasketaan kaavalla N x 1006 mm + (N-1) x 24 mm.

Aurinkopaneeliston vaatima tila pystysuunnassa on:

  1. 1 rivi aurinkosähköpaneelesita vaatii 1670 mm tilaa eli noin 1,67m.
  2. 2 riviä aurinkosähköpaneeleita vaatii 3364 mm tilaa eli noin 3,4m.
  3. 3 riviä aurinkosähköpaneeleita vaatii 5058 mm tilaa eli noin 5,1m.

R aurinkopaneelin aurinkopaneelirivin vaatima tila lasketaan kaavalla R x 1670 mm + (R-1) x 22 mm.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin hinta

Aurinkopaneelien hinta vaihtelee kuukausittain markkinatilanteen mukaan. Tällä hetkellä hintaan vaikuttaa Euroopan vahvana jatkuva aurinkosähkön rakentaminen sekä COVID-19 tilanteen aiheuttama komponenttipula. Viime vuonna aurinkopaneelien kysyntä Euroopassa nousi noin 8 GW => 16,7 GW ja tänä vuonna kasvun on ennustettu jatkuvan.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin hinta kevään 2020 Aurinkovirta-yhteistilauksen osallistujalle 29.2.2020 on 122,48 eur alv 0%. Hinta on voimassa toistaiseksi. Paneelien kauppa tapahtuu aina päivän hintaan ja hinta saattaa vaihdella ylös ja alas. Tänä keväänä vaihtelu voi olla aikaisempia vuosia suurempaa.

Aurinkopaneelien hinta on pieni osa aurinkosähkövoimalan hinnasta. Aurinkosähkövoimalan hinta vaihtelee 1,2 – 0,85 eur/W välillä alv 24% koosta ja kattomateriaalista riippuen, kun ollaan teholuokassa 3-13 kWp. Maatilakokoluokassa päästään 0,60 – 0,65 eur/W alv 0% hintaan.

Heckert aurinkopaneelien saatavuus keväällä 2020

Aurinkopaneelien saatavuudessa keväällä 2020 tulee esiintymään haasteita, jotka johtuvat kahdesta asiasta. Suuri kysyntä ja aurinkopaneelinen tuotannon komponenttipula.

Vuonna 2019 koko Euroopan aurinkosähkökapasiteetti lisääntyi 16,7GW vuodessa, joka tarkoittaa, että Euroopassa asennettiin viime vuonna noin 50 miljoonaa uutta aurinkosähköpaneelia. Tämä näkyy suurena aurinkopaneelien kysyntänä. Toinen haasteita tuova asia on saksalaisten aurinkopaneelien valmistuksessa käytettävien komponenttien saanti.

Aurinkovirta hankkii Heckert-paneelit kahden tukkurin avulla. Toinen tukkuri on varannut Aurinkovirran projekteille useita 300 kpl aurinkopaneelieriä kevään eri kuukausille. Nämä paneelit tulee tilata ennen annetuja eräpäiviä, jotta ne ovat osallistujien käytössä.

Musta Heckert NeMo 60M 2.0 320 Black Edition -aurinkopaneeli

Osa osallistujista haluaa valita alumiinin värisillä kehyksillä varustetun Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkopaneelin sijaan sen mustilla kehyksillä varustetun Heckert NeMo 60M 2.0 320 Black Edition -sisarmallin. Black Edition -aurinkopaneelissa käytetään mustaksi eloksoituja kehyksiä. Näitä paneeleita valitaan ulkonäkösyistä, jos osallistuja pitää kokomustaa väriä tyylikkäänä.

Mustia Heckert NeMo 60M 2.0 Black Edition -paneeleita käytettäessä myös aurinkopaneelien kiinnitystelineessä käytetään mustia osia. Aurinkopaneelien kiinnikkeet vaihdetaan mustiksi. Halutessa voidaan käyttää myös mustia alumiiniprofiileita ja niiden mustia päätytulppia.

Mustilla kehyksillä varustettu aurinkopaneeli kuumenee enemmän ja tuottaa sen vuoksi hieman vähemmän sähköä kuin alumiininvärisillä kehyksillä varustettu paneeli. Aikaisemmin Heckert Solar arvioi mustilla kehyksillä varustetun yksikidepaneelin tuottavan 5% vähemmän kuin samantehoinen saman tehtaan hopeanvärisillä kehyksillä varustettu sininen monikidepaneeli tuottaisi.

Heckert NeMo 60M 2.0 325 -aurinkosähköpaneelin tekniset tiedot

  1. Teho kuormitettuna maksimitehopisteessä Pmmp : 325W
  2. Tehotoleranssi 0/+4,99 Wp
  3. Hyötysuhde: 19,4%
  4. Työvirta Immp: 9,85A
  5. Työjännite Ummp: 33,29V
  6. Avoimen piirin jännite Uoc : 40,98V
  7. Oikosulkuvirta Isc : 10,17A
  8. Järjestelmäjännite: 1000V
  9. Vastakkaissuuntainen virta IR : 20,0A
  10. Oikosulkuvirran Isc lämpötilakerroin: 0,05 % K
  11. Avoimen piirin jännitteen Uoc lämpötilakerroin: -0,31 % K
  12. Maksimitehon Pmax lämpötilakerroin: -0,40 % K
  13. Sertifioitu lumikuorma: paine 5400Pa, testauspaine 8100Pa
  14. Sertifioitu imu taustapuolelta: paine 1600Pa, testauspaine 2400Pa
  15. TÜV Sertifikaatti: IEC 61215 : 2016, IEC 61730 : 2016, Schutzklasse II / Safety class II / Turvallisuusluokka II
  16. Paloturvallisuus: Luokka C: ANSI / UL 790 & IEC 61730, Syttyvyys testausluokka 1 UNI 8457, 9174 ja 9177 mukaan
  17. 60 yksikidekennoa
  18. 5 virrankeräyslankaa, 5BB, 5 busbar
  19. lasi on 3,2 mm hyvin läpinäkyvää heijastuksenestopinnoitettua ESG-lasia
  20. kehys on 38 mm alumiinin hopean värinen eloksoitu alumiinikehys
  21. jakorasia / kytkentärasia on TE Z-Rail Solarbox -rasia, jonka suojausluokka on IP 67, syttyvyys luokka on 5 VA, ja jossa on 3 ohitusdiodia
  22. liitäntäkaapelit ovat 4 mm² TE Connectivity PV4-S -liittimin tai erikseen tilattaessa lisämaksusta Stäubli MC4 -liittimet
  23. valmistajan takuu on 11 vuotta, jonka voi 6kk sisällä hankinnasta jatkaa pienestä lisämaksusta joko 15 vuoteen tai 20 vuoteen
  24. 25 vuoden tehokatuu, 10 vuotta 90 %, 25 vuotta 80 %

Invertterin tehon ilmoittamisesta

SMA-invertterien teho ilmoitetaan invertterin nimen yhteydessä olevan luvun avulla ja tarkemmin invertterin datalehdessä. Esim. uudemman SMA Sunny Tripower 5.0 ja vanhemman SMA Sunny Tripower 5000TL-20 -invertterin 5.0 ja 5000 tarkoittaa invertterin sähköverkkoon tuottaman näennäistehon 5000VA (volttiampeeri) ja pätötehon 5000W (watin) huippuarvoa tai rajoitusta.

Yleensä sähköverkossa näennäistehon 5000VA rajoitus tulee käyttöön ensin, joka saattaa aiheuttaa invertterin tuottaman pätötehon rajoittamisen tiettyyn näennäistehoa pienempään arvoon. Vanhemmat invertterit on valmiiksi tehtaalla konfiguroitu estämään verkon jännitteen nousua tehokerrointa muutamalla, joka tarkoittaa loistehon generointia ja pätötehon rajoittamista. Tämä näkyy käytännössä siten, että 5000VA invertterin pätöteho näyttää pysähtyvän 4776W kohdalle. Uudemmissä ominaisuus pitää erikseen ottaa käyttöön, jos sähköverkko sitä tarvii.

Tämä sivu käsittelee SMA:n valmistamien invertterien toimintaa.

Vastaavalla tavalla SMA Sunny Boy 2.5 -invertterin 2.5 kertoo invertterin näennäistehon 2500VA ja pätötehon 2500W rajoituksesta.

Lisätietojan sähkötehon eri suureista:
Loisteho – https://fi.wikipedia.org/wiki/Loisteho
Pätöteho – https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4t%C3%B6teho
Näennäisteho – https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4isteho

Valitus Energiavirastoon kannatti, tarkastusmaksut palautetaan yli sadalla asiakkaalle Mikkelissä

Mikkeliläinen Tapani oli yksi muutamasta kymmenestä uudesta Aurinkovirta-yhteistilauksen osallistujasta viime vuodelta. Tapani aloitti oman aurinkosähköprojektinsa 2019 elokuussa. Voimala suunniteltiin ja aurinkopaneelit, invertteri ja telineet tilattiin Aurinkovirran kautta. Tapani asensi aurinkosähkövoimalan telineen ensin itse. Tämän jälkeen paikallinen sähköurakoitsija teki sähkötyöt ja kytki verkkoinvertterin talon sähkökeskukseen. Tämän jälkeen Tapanin uusi voimala oli jakeluverkkoyhtiön verkkoonkytkentälupaa vaille valmis. Tapani täytti voimalansa tiedoista mikrotuotannon yleistietolomakkeen ja palautti sen paikalliselle jakeluverkkoyhtiölle, ESE-Verkko Oy:lle ja jäi odottamaan kytkentälupaa.

Tapanin 12 x Heckert NeMo 60M 2.0 -aurinkosähköpaneelin paneelisto lukkosaumakatolla Mikkelissä.

Jakeluverkkoyhtiö tekee maksullisen tarkastuskäynnin

Kytkentäluvan antamisen sijaan ESE-Verkko Oy allekirjoituttikin asiakkaallaan sopimuksen invertterin kytkennästä verkkoon ja tässä sopimuksessa tuli eteen erikoinen maksu ”aurinkosähkövoimalan käyttöönotosta ja tarkastuksesta.” Tässä vaiheessa Tapani oli jo saanut Aurinkovirran kautta tietää, ettei aurinkovoimalan verkkoonkytkennän tulisi aiheuttaa jakeluverkkoyhtiön maksuja. Tapanilla oli ohjeet miten tomia, jos näin tapahtuu. Tapani ilmoittaa jakeluverkkoyhtiölle, ettei halua tilata ylimääräisiä maksullisia palveluita. Ja hän ilmoittaa Aurinkovirralle ylimääräisen maksun vaatimisesta. Tämä ei kuitenkaan saa jakeluverkkoyhtiötä muuttamaan toimintaansa. Seuraavaksi jakeluverkkoyhtiön henkilö teki asiakkaan luona tarkastuskäynnin, jonka jälkeen aurinkosähkövoimalan kytkentälupa annettiin. Tapanin postilaatikkoon tipahtaa 124 euron lasku tehdystä tarkastuskäynnistä.

Valitus Energiavirastolle

Tilanne Mikkelissä vaikutti Tapanin mukaan epäoikeudenmukaiselta. Suomessa ei ole käytössä tällaisten sähköasennusten erillisiä tarkastuksia. Sähköurakoitsija tekee Suomessa aurinkosähkövoimalan sähköasennukset ja samalla tekee itse käyttöönottotarkastuksen ja kirjoittaa sitää käyttöönottopöytäkirjan. Aurinkosähkövoimalasta täytetään tämän jälkeen mikrotuotantolaitoksen yleistietolomake, joka toimitetaan jakeluverkkoyhtiölle, joka antaa kytkentäluvan tämän kirjallisen dokumentaation pohjalta. Yleistietolomakkeessa kerrotaan asennetun laitteiston tiedot, mm. liitäntälaitteen eli invertterin teho kilovolttiampeereissa, käyttävien suojausasetusten standardi (yleensä saksalainen VDE-AR-N-4105) ja yksityiskohtia, kuten turvakytkimen sijainti ja aurinkosähkövoimalan merkinnän tietoja. Jakeluverkkoyhtiön ei kuulu tehdä tällaisesta pienestä asennuksesta maksullisia tarkastuksia.

Saman maksullisen tarkastuskäynnin on viimeisten viiden vuoden aikana kokenut saamieni tarkistamattomien tietojen mukaan kokenut yli 100 muuta aurinkosähkövoimalan asennuttanutta jakeluverkkoyhtiön asiakasta Mikkelin ympäristössä ESE-Verkko Oy:n alueella. Kukaan näistä yli 100 asiakkaasta ei ollut kuitenkaan lähtenyt korjaamaan tilannetta suomalaisen yhteiskunnan mahdollistamin keinoin. Tapani koki tilanteen epäoikeudenmukaiseksi ja halusi korjata tilanteen. Aurinkovirran avustuksella Tapani laati tilanteesta tutkintapyynnön sähkömarkkinoita valvovalle Energiavirastolle. Valitus tai tutkintapyyntö oli vapaamuotoinen kuvaus mitä tilanteessa oli tapahtunut ja se lähetettiin Energiaviraston kirjaamoon sähköpostitse.

Lisää Energiavirastosta (entinen Energiamarkkinavirasto) löydät organisaation omilta verkkosivuilta: https://energiavirasto.fi/etusivu.

Energiaviraston ratkaisu

Energiavirasto tutkii Tapanin valituksen, pyytää siihen jakeluverkkoyhtiön, ESE-Verkko Oy:n vastineen, johon ESE-Verkko Oy antaa vastineen. Lopuksi Energiavirasto tekee helmikuussa 2020 päätöksen (päätös 12.2.2020 Drno 2550/420/2019), jossa toteaa perityn tarkastusmaksun laittomaksi, luetellen lukuisia sähkömarkkinalain kohtia, jota maksun periminen rikkoo.

”Ratkaisu ESE-Verkko Oy on toiminut sähkömarkkinalain 18 §:n, 22 §:n ja 24 §:n vastaisesti edellyttäessään pientuotannon liittämiseltä liittymisehdoista poikkeavia edellytyksiä (tarkastuskäynti) ja periessään asiakkaalta erillisen pientuotannon tarkastusmaksun. Kyseinen ehto on SML 18 §:n ja 24 §:n 3 mom. vastainen, sillä se on perusteeton ja sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittava. Kyseinen ehto on lisäksi syrjivä, eikä se mahdollista asiakasryhmien tasapuolista kohtelua, koska vastaavia ehtoja ei sovelleta saman tehoisille kulutusliittymille. Kyseisen ehdon voidaan katsoa olevan sähkömarkkinalainsäädännön tavoitteiden vastainen, pientuotannon lisäämisen kannustamisen kannalta, koska tämä ilmeisesti hankaloittaa ja lisää tarpeettomia kustannuksia pientuotannon liittämiselle verkkoon. ESE- Verkko Oy on rikkonut sähkömarkkinalain 10 § soveltaessaan liittymiesehtoja, joita Energiavirasto ei ole vahvistanut.

ESE-Verkko Oy on myös rikkonut SML 24§:n vaatimuksia poiketessaan yleisten myyntihintojen ja -ehtojen soveltamisesta tilanteessa, jossa asiakas ei ole edellytänyt tavanomaisesta poikkeavaa palvelua. Pientuotannon liittämisen tulee kokonaisuudessaan sisältyä verkonhaltijan verkkopalvelun perusasiakaspalveluun, eikä kyseessä ole tältä osin tavillasta korkeamman palvelutason edellyttäminen.”

Korjaavat toimenpiteet

Päätöksessään Energiavirasto velvoittaa ESE-Verkko Oy:tä muuttamaan käytäntöjään ja palauttamaan 124 euron tarkastusmaksun takautuvasti 5 vuoden ajalta kaikille asiakkailleen, joilta tätä maksua on kerätty. Tarkistamattoman tiedon mukaan näitä asiakkaita, jotka saavat palautuksia on yli 100.

”ESE-Verkko Oy:n tulee poistaa palvelumaksuhinnastostaan pientuotannon tarkastusmaksu sekä ohjeistuksistaan liittyjälle liittymisen edellytyksenä edellyttämänsä tarkastuskäynti. Lisäksi ESE-Verkko Oy:n tulee palauttaa valvontalain 9 §:n perusteella asiakkailta perimänsä pientuotannon tarkastusmaksut vuodesta 2015 lähtien asiakkaille tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen. ESE-Verkko Oy:n tulee myös toimittaa virastolle käyttöpaikkakohtaisesti / liittymäkohtaisesti palautettavien maksujen määrä ja kohtuullinen aikataulu, joissa nämä maksut aiotaan palauttaa 3 kk kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.”

Millaisia maksuja aurinkosähkön siirrosta saa veloittaa?

Valtioneuvoston asetus sähkömarkkinoista (65/2009) (linkki Finlex-palveluun) sallii jakeluverkkoyhtiön periä mikrotuottajan aurinkosähkön siirrosta sen ostajalle 0,07 snt/kWh alv 0%. Aurinkosähkön siirto sisältää myös aurinkosähkön mittauksen ja tarvittavan asiakaspalvelun kulut, kuten tuotannon aloittamiseen tarvittavan teknisen neuvonnan ja sopimusten tekoon asiakaspalvelun kuluttaman ajan.

Kun maksuun lisätään arvonlisävero niin sallittu veloitus siirrosta on maksimissaan 0,0868 snt/kWh alv 24%. Joiden jakeluverkkoyhtiöiden laskuissa 0,0868 snt pyöristyy 0,09 senttiiin, vaikka laskenta tehdään kuitenkin tarkalla arvolla. Huomaa, että veloitus on sadasosasenttejä ei senttejä eli esim. 1000 kWh aurinkosähkön ylituotannon siirrosta veloitetaan vain 1000 kWh x 0,07 snt/kWh = 70 snt = 0,70 eur alv 0% eli verollisena 86,8 snt eli 0,87 eur. Sähkön siirron hinta kuluttajalle päin siirrettynä on yleensä 50-100x suurempi.

Onko vastaavia laittomia maksuja kerätty aikaisemminkin?

Valitettavasti jakeluverkkoyhtiöt ovat keränneet vastaavia laittomia, sähkömarkkinalakiin perustumattomia maksuja myös aikaisemmin eri puolilla Suomea. Olen itse seurannut aurinkosähköalaa 2013-2020 ja tiedossani on muutamia käytäntöjä eri puolilta Suomea, jossa tällaisia laittomia maksuja on kerätty. Osa näistä tapauksista on ollut törkeämpi kuin toiset.

Mäntsälässä toimiva jakeluverkkoyhtiö

Vuonna 2015 Mäntsälässä toimiva jakeluverkkoyhtiö oli ajatellut tehdä aurinkosähköstä hieman kalliimpaa ja asiakkaan kysymykseen pitääkö hänen asennuttaa turvakytkin 9kVA invertterin avulla toteutetulle aurinkosähköjärjestelmälle vastauksena oli ei ja seuraavana päivänä yhtiö oli itse asentanut 80A pylväsvarokekytkimen ja lähettäneet siitä asiakkaalle 400 euron laskun sen lisäksi että jakeluverkkoyhtiö laskutti 40 euroa mittarin uudelleenohjelmoinnista. Molemmat maksut ovat Aurinkovirran käsityksen mukaan laittomia. Aurinkovirran käsityksen perustuu kolmeen Energiaviraston tekemään päätökseen sekä Energiateollisuus ry:n ohjeisiin pylväsvarokekytkimeen liittyen.

Jakeluverkkoyhtiöiden oman Energiateollisuus ry -yhdistyksen julkaiseman Verkostosuositus YA9:13 (Päivitetty 27.4.2016) -suosituksen kappaleen 3.1 mukaan pylväsvarokekytkintä ei tule laskuttaa asiakkaalta, kun asiakkaalla on oma turvakytkin: ”Erotuslaite voi olla myös verkonhaltijan verkossa ennen liittämiskohtaa oleva kytkin. Esimerkiksi pylväsvarokekytkin ilmajohtoverkossa tai kaapelijakokaapissa oleva jono-varokekytkin kaapeliverkossa. Tällaisen kytkinlaitteen asentamisesta voidaan laskuttaa mikrotuottajaa vain siinä tapauksessa, ettei tällaista kytkintä olisi verkkoon muuten asennettu ja ettei mikrotuottaja ole asennuttanut asianmukaista erotinta tuotantolaitoksensa yhteyteen.”

Asiakas ei valittanut näistä maksuista Energiavirastolle, vaikka verkonrakentamisen kustannukset kuuluvat selvästi jakeluverkkoyhtiölle itselleen ja jakeluverkkoyhtiö luultavasti lisää tällaiset pylväsvarokekytkimet verkkotietojärjestelmäänsä ja saa veloittaa ne asiakkailtaan siirtomaksuina toiseen kertaan. Emme tosin tiedä miten tämä varoke on järjestelmään kirjattu. Tällä tavalla toiseen kertaan maksettaessa pääosan maksusta maksavat tutkintapyynnön tekemättä jättäneen henkilön käyttämän jakeluverkkoyhtiön muut asiakkaat.

Seuraava osallistuja mainitsi Mäntsälän jakeluverkkoyhtiölle näiden maksujen laittomuudesta ja ne jätettiin häneltä perimättä. Avoin kysymys on, että onko jakeluverkkoyhtiö Mäntsälässä palauttanut asiakkailtaan perimänsä laittomat maksut vai onko se ainoastaan muuttanut toimintaansa yhden tai kaikkien uusien asiakkaiden kanssa ja pitää keräämänsä maksut itsellään?

Mäntsälässä sähkönjakelusta vastaa 1.1.2020 jälkeen Nivos Verkko Oy. Tulevaisuus näyttää, mikä tilanne näiden ylimääräisten maksujen kanssa on jatkossa.

Paneliankosken Voima

Vuonna 2017 Paneliankosken Voima veloitti aurinkosähkövoimalan kytkennnän jälkeen tapahtuneesta etäluettavan sähkömittarin vaihdosta 223,30 euron suuruisen mikrotuotannon mittarointimaksun. Olin juuri kysynyt Aurinkovirta-uutiskirjeessä suurelta joukolta ihmisiä veloittaako mikään jakeluverkkoyhtiö muita maksuja kuin lain salliman 0,07 snt/kWh oman tuotannon siirtomaksun ja 2017 vuoden osallistuja Pekka Eurajoelta vastasi, että jakeluverkkoyhtiö perii tällaista ylimääräristä maksua.

Vielä tässä vaiheessa Energiateollisuus ry:n Verkostosuositus YA9:13 (Päivitetty 27.4.2016) kappale 10.5 ohjeisti jakeluverkkoyhtiöitä näin: ”Kun kohteeseen on vaihdettava uusi mittari mikrotuotannon takia, verkonhaltija voi lainsäädännön puitteissa laskuttaa kohteelta mittarin vaihdon aiheuttamat kustannukset, eli kertaluonteisen mittarointimaksun. Tilanne on rinnastettavissa tariffin vaihtoon, jos-ta on olemassa energiamarkkinaviraston päätös vuodelta 2009 (Dnro 408/420/2008).”

Pekka kuitenkin koki maksun vääryytenä ja halusi korjata asian tekemällä Paneliankosken Voiman perimästä mikrotuotannon mittarointimaksusta tutkintapyynnön 2017 keväällä Energiavirastoon. Energiaviraston päätös (Dnro 1062/420/2017) samana keväänä tässä asiassa oli, että Paneliankosken Voiman perimä maksu on laitoin ja jo kerätyt maksut vuosilta 2013-2017 tulee palauttaa noin 20 asiakkaalle.

Parikkalan Valo veloitti mittarinvaihdosta

Vuonna 2017 Parikkalan Valo veloitti aurinkosähkövoimalan kytkennän jälkeen tapahtuneesta etäluettavan sähkömittarin vaihdosta 300 euron maksun. Aurinkosähkövoimalan hankkinut taho piti maksua kohtuuttomana ja käsittääkseni teki siitä valituksen Energiavirastoon, joka kumosi maksun.

Keminmaan Energia ja Vesi veloitti mittarinvaihdosta

Sain toukokuussa 2017 ilmoituksen Keminmaan Energian ja Veden asiakkaalta, joka kävi ilmoittamassa uudesta aurinkosähkövoimalasta jakeluverkkoyhtiöön, että aurinkosähkövoimalan kytkennän jälkeen tapahtuneesta etäluettavan Landis Gyr E120 lime -mittarin vaihdosta veloitetaan 305 euroa. Toimitin tälle henkilölle tiedon Paneliankosken Voiman saaman Energianviraston päätöksen mittarinvaihtomaksujen laittomuudesta, joka toimitti sen edelleen jakeluverkkoyhtiönsä tietoon.

Joulukuussa 2018 sain samalta henkilöltä ilmoituksen, että Keminmaan Energia ja Vesi on palauttanut hänelle tämän 305 eur maksun, sen jälkeen kun henkilö oli kertonut jakeluverkkoyhtiölleen Energiaviraston päätöksesta Paneliankosken Voiman mittarinvaihtojen laittomuudesta. Jäi vielä auki oliko tämä ainoa tällaisen maksun palautus vai palautettiinko kaikki 2013 jälkeen kerätyt maksut ja muutettiinko Keminmaan Energian ja Veden käytäntöä mittarinvaihtomaksujen keräämisestä pysyvästi? Onko Keminmaan Energia ja Veden asiakkailla lisätietoa tästä asiasta?

Kerääkö jakeluverkkoyhtiösi vielä ylimääräisiä maksuja?

Valitettavasti vielä ainakin muutama jakeluverkkoyhtiö saattaa kerätä ylimääräisiä ja mahdollisesti laittomia maksuja aurinkosähkövoimalan rakentajilta.

Energiaviraston päätökset tehdään yksittäisen jakeluverkkoyhtiön toiminnasta, eikä esim. päätös maksujen takautuvasta palauttamisesta viiden vuoden ajalta koske suoraan kuin päätöksessä mainittua jakeluverkkoyhtiötä. Fiksut jakeluverkkoyhtiöt muuttavat tällaisen päätöksen jälkeen toimintaansa ja toivovat, etteivät saa samanlaista päätöstä ja joudu palauttamaan kerättyjä maksuja takautuvasti. Kuvittele hieman suurempaa jakeluverkkoyhtiötä, joka on kerännyt 100 euron maksua viiden vuoden ajan vaikka yhteensä 1000-2000 asiakkaaltaan.

Tällaisia maksuja voivat olla esim. 2017 saamissani viesteissä ilmiannetut jakeluverkkoyhtiöiden keräämät maksut, tiedot ovat kaksi-kolme vuotta vanhoja ja ne olisi hyvä nyt tarkistaa:

  • ”Sähkön siirto tulee Kokemäen sähköltä. Mittarin vaihdosta velvoitettiin 190 €.”
  • ”Muistaakseni mittarin vaihto maksoi 150€ Loisteella.”
  • ”Tampereen verkkoyhtiö perii 100 euron maksun mittarin vaihdosta.”
  • ”Asumme Vaasan Sähkön / Vaasan Sähköverkon alueella ja yhtiö ilmoitti, että uuden sähkökaapin asennuksesta veloitetaan 65 €.”
  • ”Savon voiman verkkoyhtiö veloittaa mittarin vaihdosta muutamia kymppejä.”

Myös Oulun ympäristössä oli joku jakeluverkkoyhtiö, joka veloitti mittarinvaihdosta, olisiko ollut Raahessa? Tästä kaivataan tarkempaa tietoja ja vahvistusta.

Ota yhteyttä ja kerro minulle onko jokin jakeluverkkoyhtiö veloittanut esim. mittarrinvaihto- tai tarkastusmaksuja aurinkosähkövoimalan omistajilta vuoden 2017 jälkeen? Ovatko listan maksut vielä voimassa? Jos sinulta veloitetaan tällainen maksu vielä 2020, kerro siitä minulle! Sähköpostiosoitteeni löydät täältä: https://aurinkovirta.fi/yhteystiedot

Aurinkosähkö Suomessa ja Etelä-Karjalassa 2018

Vuoden 2018 lopussa aurinkosähköjärjärjestelmiä oli Etelä-Karjalassa 4MWp verran ja ne jakaantuivat 506 voimalan kesken. Oheisessa kuvassa näytetään miten voimalat jakaantuvat eri Etelä-Karjalan kuntien kesken.

Kuvan lähde on Etelä-Karjan Energianeuvonta ENNE, http://enne.fi

Alla olevassa taulukossa paikkakunnat on laitettu yksittäisen voimalan keskitehon mukaiseen järjestykseen.  Keskitehon olen laskenut jakamalla kunnan alueella olevien voimaloiden kokonaistehon niiden lukumäärällä. Paneelit sarakkeeseen olen laskenut voimalan keskitehon mukaisen paneelimäärän käyttäen oletuksena tähän saakka suosittuja 255W aurinkopaneeleita.

Prof Jero Ahola ennusti, että 2018 lopussa Suomessa olisi 130MWp verran aurinkosähkökapasiteettia ja että tämä nousee 200MWp yli 2019 loppuun mennessä. Viralliset Energiaviraston tilastot 2018 lopun tilanteesta valmistuvat kesällä 2019.