Kysymyksiä

Kytkentä verkkoon

K: Miten verkkoyhtiö suhtautuu aurinkosähköön?

V: Nykyään verkkoyhtiöt suhtautuvat yleensä aurinkosähköön positiivisesti, verkkoyhtiö antaa luvan aurinkosähköjärjestelmän kytkentään pyydettäessä. Prosessi on hyvin yksinkertainen. Valitset saksalaisen VDE-AR-N-4105 -standardin mukaisen verkkoinvertterin, kuten esim. SMA Sunny Tripower 5000TL. Täytät yhden A4-lomakkeen (“Mikrotuotannon yleistietolomake”) ja palautat lomakkeen verkkoyhtiölle. Saat luvan aurinkosähköjärjestelmän kytkemiselle verkkoon joko heti tai muutaman päivän sisällä. Lomakkeen voit täyttää joko itse tai aurinkosähköjärjestelmän suunnittelija tai toimittaja täyttää lomakkeen puolestasi.

K: Mitä vaatimuksia verkkoyhtiöllä on?

V: Yksinkertaistettuna verkkoyhtiön vaatimukset toteutuvat seuraavilla toimenpiteillä:

  1. tilaa VDE-AR-N-4105 -suojausstandardin mukainen invertteri Saksan asetuksilla,
  2. asennuta turvakytkin, jolla invertterin tuotannon saa katkaistua, esim. rakennuksen ulkoseinään,
  3. pidä huoli, että takasyöttövaara-varoitukset sekä ohjeet invertterin kytkemiseksi irti verkosta löytyvät rakennuksen sähkökeskuksista, ja
  4. aurinkosähköjärjestelmän sähköasennuksen tekee Tukes-numeron omaava sähköurakoitsija.

K: Minkä tehoisen aurinkosähköjärjestelmän voi kytkeä 3x25A pääsulakkeilla varustettuun sähköliittymään?

V: 3x25A -sähköliittymään voi kytkeä maksimissaan 17 kWp aurinkosähköjärjestelmän.

K: Minkä tehoisen aurinkosähköjärjestelmän voi kytkeä 3x35A pääsulakkeilla varustettuun sähköliittymään?

V: 3x35A -sähköliittymään voi kytkeä maksimissaan 24 kWp aurinkosähköjärjestelmän.

K: Minkä tehoisen aurinkosähköjärjestelmän voi kytkeä 3x63A pääsulakkeilla varustettuun sähköliittymään?

V: 3x63A -sähköliittymään voi kytkeä maksimissaan 43 kWp aurinkosähköjärjestelmän.

K: Pitääkö aurinkosähköjärjestelmä aina kytkeä mittauskeskukseen?

V: Aurinkosähkövoimalan voi kytkeä sekä mittauskeskukseen että lähimpään ryhmäkeskukseen, jos ryhmäkeskukselle tuleva kaapeli tämän sallii. Tarkista asia sähköasentajaltasi.

K: Veloittaako verkkoyhtiön 5-9 kWp aurinkosähköjärjestelmän kytkennästä?

V: Verkkoyhtiö ei erikseen veloita mikrotuotannon kytkennästä, kun järjestelmä kytketään olemassa olevaan kulutusliittymään. Varsinaisen kytkennän tekee ja työn laskuttaa sähköurakoitsija, jonka otat kytkennän tekemään.

K: Kuinka paljon verkkoyhtiö veloittaa aurinkosähkötuotannon siirrosta verkkoon?

V: Veloituksen suuruus riippuu verkkoyhtiöstä. Toisinaan verkkoyhtiö ei veloita siirrosta mitään. Yleensä verkkoyhtiö  kuitenkin perii tuotannon siirrosta sähkömarkkina-asetuksen salliman maksimimäärän, 0,07 snt/kWh suuruisen siirtomaksun. Tämä siirtomaksu on noin 50x pienempi kuin siirtomaksu ostetusta sähköstä. Esim. 1000 kWh siirto verkkoon sähkön ostajalle maksaa vain 0,70 EUR + ALV. Siirtomaksuun lisätään arvonlisävero ja se veloitetaan sähkönsiirtolaskulla.

K: Millä tavalla verkkoyhtiö mittaa sähköliittymäni kulutuksen ja tuotannon?

V: Käytetty mittaustapa riippuu verkkoyhtiöstäsi ja sen valitsemasta sähkömittarista ja/tai valitun sähkömittarin ohjelmoinnista. Suurin osa verkkoyhtiöstä mittaa kulutetun ja tuotetun sähkön erikseen vaihe kerrallaan ns. standardi-mittausperiaatetta käyttäen, joka on aurinkosähkön tuottajalle epäedullista. Carunan (entinen Fortumin verkko) verkossa on käytössä ns. Ferraris-mittausperiaate, jossa eri vaiheiden osto ja myynti lasketaan ensin yhteen ja vasta sen jälkeen rekisteröidään joko kulutettu tai tuotettu sähkö. Tällöin puhutaan ns. vaiheiden välisestä hetkellisestä netotuksesta. Ferraris-mittausperiaate on aurinkosähkön tuottajalle edullinen tapa. Mittaustapojen erojen takia Carunan verkkojen ulkopuolella kannattaa suosia 3-vaiheista verkkoinvertteriä, joka tuo aurinkosähkön kiinteistön kaikkiin pistorasioihin.

K: Joutuuko verkkoyhtiö vaihtamaan sähkömittarin ja maksaako vaihto?

V: Yleensä vanha etäluettava sähkömittari kelpaa myös aurinkosähkön tuotannon mittaamiseen, joten mittaria ei tarvitse vaihtaa. Sen jälkeen kun verkkoyhtiölle on kerrottu aurinkosähkön tuotannon aloittamisesta (palautettu mikrotuotannon yleistietolomake), verkkoyhtiö alkaa kerää myös tuotantotietoja. Pääosa verkkoyhtiöistä ei myöskään yritä kerätä siirtomaksun lisäksi muita maksuja aurinkosähkön tuotannon aloittamisen seurauksena. Joidenkin verkkoyhtiöiden alueella verkkoyhtiö joutuu uudelleenohjelmoimaan tai vaihtamaan etäluettavan mittarin, kun aurinkosähkön tuotanto aloitetaan. Tästä mittarin uudelleenohjelmoinnista tai vaihdosta ei tulisi periä erillisiä maksuja, koska se on mielestäni sähkömarkkina-asetuksen vastaista. Jos näin tapahtuu, ota yhteyttä ja voin kerätä listan näistä harvinaisista ylimääräisistä maksuista.

Sähkön myynti

K: Voinko myydä tuottamani aurinkosähkön?

V: Kyllä. Kun valitset sähköyhtiön huolella saat myynnistä rahaa jokaisesta verkkoon siirretystä kilowattitunnista eikä myyntisopimuksessa ole kuukausimaksuja. Jotkin sähköyhtiöt perivät kuukausimaksua siitä hyvästä että ostavat mikrotuottajan aurinkosähköä, mutta jos et halua maksaa kuukausimaksua niin vaihda sähköyhtiötäsi. Suomessa ei ole sähköyhtiöille pakkoa ostaa mikrotuottajien aurinkosähköä, mutta yleensä aurinkosähköä kuitenkin ostetaan. Jotkin uudet “halpaa” sähköä kauppaavat sähkön myyjät eivät osta aurinkosähköä kuluttajilta.

K: Kenelle myyn tuottamani aurinkosähkön?

V: Myyt tuottamasi sähkön samalle yritykselle kuin jolta ostat sähkösi. Nykytilanteessa aurinkosähkösi ostaja vaatii että sama yritys myös myy ostamasi sähkön. Jos nykyinen sähköyhtiösi (tämä on harvinaista) ei osta tuottamaasi sähköä tai ehdot ovat huonot, vaihda sähkön myyjääsi. Etsi sellainen sähkön ostaja, joka ei peri kuukausimaksuja sähkön ostosta. Jos nykyisen sähkön myyjäsi sähkön ostoehdot ovat mielestäsi huonot, kokeile jotakin näistä: Lappeenrannan Energia, Mäntsälän Sähkö, Ekosähkö, Loiste, Fortum tai Helsingin Energia.

K: Vaikuttaako sähkön takaisin myyntiin se, että verkkoyhtiönä on Fortum (nykyään Caruna), mutta sähkön ostan tällähetkellä Lahti Energialta? Pitääkö sähkömittari vaihtaa?

V: Verkkoyhtiö ei vaikuta sähkön myyntiin, itse tuotettu aurinkosähkö myydään aina sille yritykselle, jolta sähkö ostetaan. Tässä tapauksessa aurinkosähköä tarjotaan Lahti Energialle. Yleensä hyvämaineiset sähköyhtiöt ostavat mikrotuottajien sähköä. Verkkoyhtiö huolehtii sähkön mittauksesta ja päättää tarviiko nykyistä mittaria vaihtaa tai ohjelmoida uudelleen. Mahdollisesta mittarinvaihdosta tai ohjelmoinnista ei  tule kuluja asiakkaalle.

K: Paljonko myydystä aurinkosähköstä saa?

V: Sähkön ostajat tarjoavat aurinkosähköstä yleensä joko pohjoismaisen sähköpörssin Suomen alueen tuntihintaa mahdollisesti vähennettynä esim. 0,3 snt/kWh provisiolla tai kiinteää sähkönhintaa. Sähköpörssin tuntihinta on yleisin tarjous, tässä hinnoittelussa kullakin tunnilla on oma sähkönhintansa, joka vahvistetaan edellisenä päivänä kello 12 mennessä. Sähkön tuntihinta on viime vuonna aurinkosähkön tuontantoaikaan vaihdellut yleensä välillä 4-5 snt/kWh. Tarkista tällöin, että kyseessä on aito tuntihinta eikä esim. tuntihintojen kuukausikeskiarvo. Kiinteän sähkönhinnan ehtona aurinkosähkön ostossa on ollut esim. Lappeenrannan Energialla kahden vuoden sopimuksen teko sähkön ostosta ja myynnistä. Näissä sopimuksissa sähkön myynti- ja ostohinta on ollut sama, tosin arvonlisävero maksetaan vain kun kuluttaja ostaa sähköä. 2013 keväällä Lappeenrannan Energia tarjosi 4,52 snt/kWh hintaista kahden vuoden kiinteähintaista sopimusta.

K: Voimalani on 1kWp ja kulutan lähes kaiken sähkön itse, kannattaako minun myydä pieni ylijäämäni?

V: Kannattaa myydä, kunhan pidät huolen, että käyttämäsi sähköyhtiö ei peri kuukausimaksuja. Kun mahdollisimman moni myy sähkönsä niin sähköyhtiöt joutuvat virtaviivaistamaan toimintansa ja se edistää aurinkosähkön mikrotuotantoa. Kun myyt sähkösi niin saat myös tiedon verkkoon menevästä sähköstä, jota et muuten saisi.

Aurinkosähkö Suomessa

K: Kuinka paljon aurinkosähköjärjestelmä tuottaa Etelä-Suomessa?

V: 1 kWp aurinkosähköjärjestelmä tuottaa hyvässä sijoituspaikassa Etelä-Suomessa reilut 800 kWp eli:

  • 5 kWp voimala tuottaa reilut 4000 kWh,
  • 6 kWp tuottaa 4800 kWh,
  • 7 kWp tuottaa 5600 kWh,
  • 8 kWp tuottaa 6400 kWh,
  • 9 kWh tuottaa 7200 kWh, jne.

Osa tuottamastasi aurinkosähköstä jää omaan käyttöösi, osan myyt sähköntoimittajallesi. Nämä osuudet riippuvat omasta vuosikulutuksestasi ja sen jakautumisesta kuukausittain ja tunneittain.

K: Näenkö jostakin miten aurinkosähköjärjestelmät oikeasti tuottavat Suomessa?

V: SMA-invertterivalmistajan verkkopalvelusta http://www.sunnyportal.com >> “Publicly available PV systems” löytyy useita kymmeniä Suomessa toimivia aurinkosähköjärjestelmiä ja palvelusta voi seurata näiden voimaloiden toimintaa sekä lähes reaaliajassa että kuukausia ja vuosia taaksepäin palvelun säilyttämien tilastojen avulla.

Aurinkosähkövoimala

K: Mitä osia aurinkosähkövoimala muodostuu?

V: Aurinkosähkövoimala koostuu esim. seuraavista osista:

  • verkkoinvertteri,
  • aurinkopaneelit (esim. 1-80 kpl),
  • aurinkopaneelien kiinnitysteline katolle,
  • kaksoiseristetty 1000V aurinkosähkökaapeli, jolla aurinkopaneelit yhdistetään verkkoinvertteriin,
  • potentiaalintasauskaapeli, jolla kiinnitysteline yhdistetään potentiaalintasauskiskoon,
  • lukittavissa oleva turvakytkin, ja
  • vikavirtasuoja ja johdonsuojakatkaisuja.

K: Onko aurinkosähköjärjestelmässä akkuja?

V: Ns. verkkoonkytketyssä aurinkosähköjärjestelmässä ei käytetä akkuja. Tällä tavalla aurinkosähköjärjestelmästä saadaan yksinkertainen, edullinen ja huoltovapaa. Akut kuuluvat tällä hetkellä ennemmin 1-2 aurinkopaneelin mökkijärjestelmiin, joita ei ole kytketty yleiseen sähköverkkoon. SMA:n aurinkosähköjärjestelmissä on kyllä valmius lisätä myöhemmin myös akut SMA Sunny Island (3,3 kWp, 4,4 kWp, 6 kWp ja 8 kW mallit) -akkuinvertterin avulla, kunhan olet ensin varustanut SMA-invertterillä rakennetun aurinkosähköjärjestelmän SMA Energy Meter -sähkömittarilla ja SMA Home Manager -ohjausyksiköllä.

Verkkoinvertteri

K: Mikä on invertteri?

V: Invertteri eli vaihtosuuntaaja eli verkkoinvertteri on laite, joka muuntaa aurinkopaneelien tuottaman tasavirran kiinteistössä käytettäväksi vaihtovirraksi, joka voidaan syöttää sähköverkkoon.

K: Millaisen invertterin hankin?

V: Invertterin kytkentä Suomen sähköverkkoon on helpointa, kun se on VDE-AR-N-4105 -standardin mukainen ja konfiguroitu ko. standardin mukaisilla Saksan asetuksilla jo tehtaalla. Lappeenrannan aurinkosähkön yhteistilauksessa on käytetty lähes poikkeuksetta 3-vaiheista SMA Sunny Tripower -invertteriä ja erityisesti tämän invertterin 6 kWp ja 9 kWp -malleja.

K: Millaisia ominaisuuksia hyvällä invertterilla on?

V: Laadukkaan ja hyvällä takuulla varustetun, koska invertterin tulee kestää vuositolkulla vaativia olosuhteita ja isoja tehoja. 3-vaiheisen invertterin, koska tällaisen invertterin avulla saa aurinkosähkön talon jokaiseen pistorasiaan ja kaikkien 3-vaiheisten järjestelmien, kuten lämpöpumpun ja lämmitysvastusten käyttöön. Invertterin, jossa on integroituna tietoliikenneominaisuudet, koska uuden aurinkosähköjärjestelmän tuotantoa haluaa yleensä seurata tarkasti sekä itse että esitellä muille. Invertterissä on myös hyvä olla valmis ohjausrele, jolla ylijäämäsähkön voi ohjata vaikka lämminvesivaraajan. Samoin  invertterissä on hyvä olla laajennusmahdollisuus (erillisillä osilla) tarkempaan sähkönkäytön ohjaukseen sekä akkupohjaisen sähkövaraston ohjaukseen. Tällainen invertteri on yhteistilauksissa käytetty 5 kWp SMA Sunny Tripower 5000TL ja sekä isommat mallit 1 kWp välein 9 KWp asti: SMA Sunny Tripower 6000TL (6 kWp), SMA Sunny Tripower 7000TL (7 kWp), SMA Sunny Tripower 8000TL (8 kWp) ja SMA Sunny Tripower 90000 (9 kWp).

K: Hankinko 1-vaihe- vai 3-vaiheinvertterin?

V: Jos haluat vakavissasi tuottaa aurinkosähköä niin hanki 3-vaiheinvertteri. Tällöin tuottamasi aurinkosähkö on käytössä jokaiselle talosi sähkölaitteelle riippumatta verkkoyhtiön käyttämästä mittaustavasta. Carunan verkossa  myös 1-vaiheinvertteriä voi harkita, jos haluaa hankkia pienen aurinkosähköjärjestelmän. Suomessa sähköverkkoon liitettävän 1-vaiheinvertterin maksimikoko on 3,68 kWp (16A). Valitse 1-vaiheinvertteri, jos aurinkosähköjärjestelmä on erityisen pieni, kuten 1-1,5 kWp. Joissakin vanhoissa kiinteistössä asunnon sähköliittymä voi olla 1-vaiheinen, jolloin liittymä pitää joko vaihtaa 3-vaiheiseksi tai käyttää 1-vaiheista invertteriä.

K: Haluan pienen invertterin, minkä ostan?

V: SMA:lla on 1-vaiheiset invertterit 1,5 kWp SMA Sunny Boy 1.5 ja 2,5 kWp SMA Sunny Boy 2.5  -invertterit, joita voi suositella. SMA on julkaissut nämä invertteri 2015 keväällä ja näitä on tullut yhteistilauksessa Suomeen jo 8 kappaletta. Näissä inverttereissä on verkkoyhteys sekä WLAN että Ethernet yhteyksillä ja mahdollisuuden liittää invertteri sunnyportal.com -palveluun. Invertteri on muuntajaton (eli äänetön). Invertteriin voidaan suoraan kytkeä myös SMA Energy Meter -energiamittari, jolloin sunnyportal.com -palvelu osaa näyttää käytetyn sähkön eriteltynä ostettuun ja omaan sähköön jaoteltuna sekä tuotetun sähkön jaettuna itse käytettyyn ja myytyyn sähköön.

K: Mihin asennan invertterin?

V: Asenna invertteri mahdollisimman viileään paikka, jotta sen jäähdytys toimii hyvin. Jos invertterivalmistaja sallii niin invertteri kannattaa asentaa ulos pohjoispuolelle, mielellään katoksen tai ainakin räystään alle tai viileään sisätilaan, kuten lämmittämättömään rakennukseen tai muuten viileään tilaan.

K: Aiheuttaako invertteri häiritsevää ääntä?

V: Muuntajan sisältävä invertteri saattaa aiheuttaa muuntajasta tulevaa hurinaa. Muuntajattomasta SMA Sunny Tripower -invertteristä ei yleensä kuulu ääntä. Nuori henkilö saattaa kuulla vanhemmille henkilöille kuulumattoman korkean äänen invertteristä. Invertteri on kuitenkin parasta asentaa muihin kuin asuin- tai työtiloihin. Osa muiden valmistajien muuntajattomistakin inverttereistä aiheuttaa yleisesti kuultavan sirinän, joka voimistuu kun aurinko paistaa enemmän.

Aurinkopaneelit

K: Mikä on aurinkopaneeli?

V: Aurinkopaneeli on levynmuotoinen elektroninen laite, joka muuntaa auringon säteilyä tasavirraksi. Verkkoon kytkettävät nykyaikaiset aurinkopaneelit muodostuvat yleensä 54, 60 tai 72 piikennosta, joiden tehot vaihtelevat yleensä 200-300W välillä.

K: Mihin asennan aurinkopaneelit?

V: Asenna aurinkopaneelit mahdollisimman aurinkoiseen ja varjottomaan paikkaan. Yleensä mahdollisimman aurinkoinen ja varjoton paikka löytyy mahdollisimman korkealta, kuten talon tai konehallin katolta. Vasta jos kattoa ei voi käyttää sen pienen koon tai asbestipitoisen kattomateriaalin takia, harkitse telineasennusta mäen päällä tai pellon reunassa. Tarkista että aurinko paistaa varjotta katolle ainakin 9 – 15 välisenä aikana, mieluiten pidempäänkin.

K: Mihin suuntaan asennan aurinkopaneelit?

V:  Suuntana voi olla käytössä oleva suunta kaakon ja lounaan väliltä, etelän ollessa paras mutta ei välttämätön suunta. Varjoton paikka on suuntaa tärkeämpää. Oikea suunta on tiettyä kallistusta tärkeämpää. Myös itä- ja länsisuuntia voi käyttää, erityisesti jos paneelit jakaa kahteen suuntaan. Tutustu kyseisen suunnan tuotantoarvioon aurinkosähkölaskurin avulla ennen suunnitelmien toteuttamista:
http://re.jrc.ec.europa.eu/pvgis/apps4/pvest.php

K: Mihin kallistukseen asennan aurinkopaneelit?

V: Asenna aurinkopaneelit katon lappeen suuntaisesti samaan kallistuskulmaan kuin katon lapekin. Ainoastaan tasakatolla tulee käyttää kallistuskulmaa lisääviä telineitä, tasakatolla kallistuskulmaksi valitaan nykyään 15 astetta. Kallistuskulma vaikuttaa sekä maksimituottoon vuoden sisällä että tuotannon jakautumiseen päivän sisällä.  Loiva kattokulma jakaa tuotannon paremmin päivän sisällä ja loiva kattokulma tuottaa sähköä paremmin pilvisellä säällä.

K: Kuinka paljon tilaa aurinkopaneeli vaatii?

V: Aurinkopaneeli vaatii tilaa oman pinta-alansa (katso kaksi seuraavaa kysymystä) verran sekä 20mm välin vierekkäiseen aurinkopaneeliin.

K: Minkä kokoinen on 255W aurinkopaneeli?

V: 255W Heckert NeMo 60P 255 -aurinkopaneelin koko on 1640 x 991 mm. Tämän aurinkopaneeli paino on 17,7 kg. Paneelissa on 38 mm paksu alumiinikehys.

K: Minkä kokoinen on 220W aurinkopaneeli?

V: 220W Heckert NeMo P220 -aurinkopaneelin koko on 1481 x 991 mm. Tämän aurinkopaneelin paino on 16,3 kg. Paneelissa on 38 mm paksu alumiinikehys.

K: Milloin käytän pienempää 1481 x 991 mm aurinkopaneelia?

V: Yleensä kannattaa käyttää isompaa paneelia, jos katon mitat vain sopivat, mutta toisinaan isomman paneelin mitat eivät esimerkiksi salli halutun paneelimäärän asennusta (katon täyttämistä täyteen), mutta tämä onnistuu pienemmän paneelin mittojen avulla. Eri paneelikokoja kannattaa sovitella katolle sekä pysty- että vaakasuoraan ja laskea näin saavutettava teho. Tässä palapelissä tulee ottaa huomioon myös erikokoisten paneelien erilainen teho (esim. 255W vs. 220W).

K: Kuinka paljon tilaa vaatii 5 kWp tehoinen aurinkopaneelisto?

V: Kun käytetään 255W tehoista Heckert NeMo 60P 255 -aurinkopaneelia niin 5 kWp paneelisto muodostuu 20 kappaleesta aurinkopaneeleja ja on kooltaan 34m2. Muut vastaavuudet ovat:

  • 10 paneelia, 2,5kWp, 17m2
  • 12 paneelia, 3,06kWp, 20,4m2
  • 16 paneelia, 4,08kWp, 27,2m2
  • 20 paneelia, 5,1kWp, 34m2
  • 24 paneelia, 6,12kWp, 40,8m2
  • 26 paneelia, 6,63kWp, 44,2m2 (yhdellä kuormalavalla on max 26 paneelia)
  • 28 paneelia, 7,14kWp, 47,6m2
  • 32 paneelia, 8,16kWp, 54,4m2
  • 36 paneelia, 9,18kWp, 61,2m2
  • 40 paneelia, 10,2kWp, 68m2
  • 42 paneelia, 10,71kWp, 71,4m2
  • 75 paneelia, 19,13kWp, 127,5m2
  • 150 paneelia, 38,25kWp, 255m2

K: Missä maassa aurinkopaneelit valmistetaan?

V: Yhteistilauksessa tähän mennessä käytetyt Heckert NeMo 60P 255 (2014) -, Heckert NeMo P220 (2014) -, Heckert NeMo P210 (2013) – ja Cenctrosolar S-Class Vision 220 (2013, 2014) -aurinkopaneelit valmistetaan Saksassa. Heckert Solar AG:n tehdas sijaitsee Keski-Saksassa Chemnitzissa lähellä Tsekin rajaa. Centrosolar AG:n tehdas sijaitsee Pohjois-Saksassa Munchenissä.

K: Minulle tarjotaan halpoja (käytettyjä)  ohutkideaurinkopaneeleja, ostanko?

V: Jos haluat yksinkertaisen ja pitkäikäisen aurinkosähköjärjestelmän ilman monimutkaista päänvaivaa niin älä osta. Ohutkidepaneelit vaativat invertterin, joka sisältää muuntajan. Ohutkidepaneelien jännite on suuri, joka rajoittaa sarjaan kytkettävien aurinkopaneelien lukumäärää ja suuremmissa järjestelmissä vaatii rinnakkain kytkettävien paneeliketjujen käyttöä. Tämä taas vaatii yleensä näiden ketjujen suojausta sulakkeiden tai estodiodien avulla, lue yksityiskohdat paneelien asennusohjeesta. 100-130W ohutkidepaneelit vaativat kaksinkertaisen määrän kiinnikkeitä 220-255W monikidepaneeleihin verrattuna ja tämä tietää kaksinkertaisia kustannuksia. Ohutkideaurinkopaneeleihin liittyy muutama muukin tekninen kysymys jotka haluat selvittää ennen kuin ostat niitä.

Takuut

K: Millainen takuu on invertterillä?

SMA:n inverttereillä on 5 vuoden valmistajan takuu. Jos invertteri lakkaa toimimasta niin valmistajaan Saksassa otetaan yhteyttä ja valmistaja lähettää uuden laitteen omalla kustannuksellaan tilalle ja ottaa rikkoutuneen laitteen vaihdossa itselleen. Invertterin takuun voi pidentää 5 vuoden jaksoissa 25 vuoteen asti kunhan pidennyksen tekee ennen alkuperäisen 5 vuoden takuun loppumista.

K: Millainen takuu on aurinkopaneelilla?

V: Heckert Solarin Heckert NeMo -aurinkopaneeleilla on 11 vuoden valmistajan takuu valmistusvirheiden osalta sekä valmistajan antama 10 vuoden 90% ja 25 vuoden 80% -tehotakuu.

K: Mitä tarkoittaa aurinkopaneelin tehotakuu?

V: 10 vuoden 90% ja 25 vuoden 80% -tehotakuu tarkoittaa että 10 vuoden jälkeen aurinkopaneeli tuottaa yhä 90% nimellistehostaan ja 25 vuoden jälkeen aurinkopaneeli tuottaa yhä 80% nimellistehostaan. Nimellisteho mitataan ns. standarditestiolosuhteissa (STC).

Rahoitus

K: Millaisella lainalla rahoitan aurinkosähköjärjestelmän?

V: Pyydä pankilta tarjous asuntolainasta taloosi lisättävää aurinkosähköjärjestelmää varten.

Rakennusvalvonta

K: Tarvitsenko rakennusvalvonnan luvan aurinkopaneelien asentamiseen?

V: Useimmissa kunnissa, kuten Helsinki, Espoo sekä pienemmät maaseutukunnat et tarvitse toimenpidelupaa etkä ilmoitusmenettelyä. Esim. Helsingin rakennusvalvonta toteaa, että aurinkopaneelit voi asentaa kunhan asennus on kaupunkikuvaan sopiva ja turvallinen ja että kaupunkikuvaan sopivan asennuksen saa yleensä kun asentaa paneelit katon lappeen tai seinän suuntaisesti. Käytäntö kuitenkin vaihtelee kunnasta toiseen ja saattaa erota kaava-alueen ja haja-asutusalueen osalta.

K: Heijastavatko aurinkopaneelit valoa naapurin ikkunoihin?

V: Yhdessäkään kohteessa, jossa aurinkopaneelit on asennettu talon katolle lappeen suuntaisesti tällaista ei ole kuultu Suomessa tapahtuneen.

Puhtaanapito ja kestävyys

K: Miten käsittelen aurinkopaneeleita?

V: Käsittele aurinkopaneeleita aina puhtaat (viiltosuoja)hansikkaat kädessä, koska käden rasvasta jää aurinkopaneelin heijastuksenestopintaan pysyvä rasvainen kämmenenjälki. Ennen aurinkopaneelipaketin purkamista lue kuormalavan purkamisohje.

K: Miten puhdistan likaantuneet paneelit?

V: Suomessa sade yleensä riittää pitämään katolle asennetut aurinkopaneelit puhtaana. Jos paneelit ovat jostain syystä erityisesti likaantuneet niin tutustu aurinkopaneeliesi käyttöohjeeseen, joka antaa ohjeet puhdistamisesta. Yleensä puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa ja mietoa puhdistusainetta sisältävää vettä.

K: Kestävätkö aurinkopaneelit lunta?

V: Aurinkopaneelit kestävät paneelin teknisissä tiedoissa mainitun lumi- ja tuulikuorman, esim. 5400 Pa paneelin etupuolella, joka tarkoittaa noin 550 kg lunta jakautuneena tasaisesti paneelin 1m2 pinta-alalle. Paneelin kiinnitysteline suunnitellaan kestämään haluttu lumikuorma, yleensä sama minkä kattokin on suunniteltu kestämään (lukema löytyy talon rakennuspiirustuksista), esim. 200 kg/m2.

K: Miten puhdistan aurinkopaneelit lumesta?

V: Kevätaurinko sulattaa aurinkopaneelit silloin kun aurinkosähkön tuotantoonkin on riittävästi auringonsäteilyä, joten aurinkopaneeleja ei tarvitse itse puhdistaa. Jos kuitenkin esim. naapurin kanssa kilpailun takia haluat puhdistaa paneelisi niin tutustu aurinkopaneelisi käyttöohjeeseen, joka antaa ohjeet lumesta puhdistamiseen. Yleensä lumesta puhdistamiseen voi käyttää pehmeää harjaa, joka on asennettu pitkään varteen. Puhdistaminen onnistuu vasta sataneelle pakkaslumelle tai suojalumelle. Paneelin pintaan jäätynyttä lunta ei kannata raapia vaan odottaa seuraavaa suojaa.

Vakuutukset

K: Miten vakuutan aurinkosähkövoimalan?

V: Useilla vakuutusyhtiöillä kiinteistöön kiinteästi asennettu aurinkosähköjärjestelmä on vakuutettu kotivakuutuksen osana. Tällaisessa asennuksessa aurinkopaneelit ovat talon katolla ja invertteri kiinni talon seinässä. Vakuutus saattaa vaatia ilmoittamaan aurinkosähkön asentamisesta vakuutusyhtiölle. Pihamaalle telineeseen asennetut aurinkopaneelit eivät tyypillisesti ole kotivakuutuksella vakuutettuja. Tarkista vakuutusturva omasta vakuutusyhtiöstäsi.

K: Miten turvaan aurinkopaneelit kohteessa, jossa ei asuta ympäri vuoden?

V: Harkitse erillistä vakuutusta. Ota talteen kunkin aurinkopaneelin sarjanumero. Tee aurinkopaneeleihin omistajamerkintä infrapunavalolla näkyvällä maalilla tai kaivertamalla paneelin alumiinireunukseen. Lukitse aurinkopaneelien kiinnikkeet erikoistyökalulla kiinnikkeen Torx-kantaan lyötävillä pyöreillä teräskuulilla, jonka jälkeen aurinkopaneelin poistoon tarvitaan kulmahiomakone (myös itseltä).

Verotus

K: Maksanko sähköveroa tuottamastani aurinkosähköstä?

V: Jos aurinkosähkövoimalasi on alle 50 kWp et maksa tuottamastasi ja itse käyttämästäsi aurinkosähköstä sähköveroa. Jos aurinkosähkövoimalasi on yli 50 kWp joudut rekisteröitymään sähköverovelvolliseksi ja maksamaan sähköveron myös käyttämästäsi aurinkosähköstä niiltä kuukausilta kun tuottamaasi sähköä siirretään verkkoon.

K: Maksanko tuloveroa käyttämästäni aurinkosähköstä?

V: Itse käyttämästäsi itse tuottamastasi aurinkosähköstä et maksa tuloveroa.

K: Maksanko tuloveroa myymästäni aurinkosähköstä?

V: Maksat tuloveroa tuottamastasi ja myymästäsi aurinkosähköstä vain jos myyntisi tuottaa veronalaista tuloa eli myyt sähkö kalliimmalla kuin sen tuottaminen sinulle itsellesi maksaa. Yhteistilauksissa hankittujen voimaloiden tuottama ja myyty sähkö ei ole tuottanut nykysähkönhinnoilla veronalaista tuloa.

Lähetä oma kysymyksesi osoitteella: vesamattipuro@gmail.com

###